sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Puutarhamaanikon näköinen äitienpäivä



Tänään äitienpäivänä sain aivan ihastuttavia yllätyksiä perheeltä: nyt kehtaa hoidella kasveja kasvihuoneessa, kun on oikein kultavärillä koristeltu, tyylikkään musta metallinen kastelukannu. Kuoppaakaan ei tarvitse multaan käsin kaivaa, kun on uusi istutuslapio ja myös välineet oksien katkaisemiseen (vuosia vanhan pikkulapion olen johonkin hukannut, joten vadelmat istuttelin oikeasti kädellä kuoppaa kuopien). Tytär oli löytänyt niin minua kuvaava kortin, kuin vain voi olla; Puutarhamaanikon luonteen kuvaus :). Vihdoinkin sää näyttää hiukan lämpiävän ja loppuviikolle on luvassa jopa + 20 astetta. Tällaiset lukemat ovat mannaa puutarhamaanikon sielulle ♥.







Luin aamun Hesarista, kuinka kevät on nyt ainakin 2 viikkoa myöhässä. Artikkelissa oli mainittu myös muutamia aikaisempien vuosien äitienpäiviä, jolloin on ollut poikkeuksellisen koleaa. Ihan nauratti, kun huomasin, että noiden muutaman vuoden joukossa mainittiin peräti kaksi vuotta; 1995 ja 1999. Molemmat lapseni ovat siis syntyneet koleakeväisinä vuosina (toinen tosin syntyi syksyllä). Mutta ilmankos he ovat niin cooleja tyyppejä; ihan parhaat ♥!


Pojalta kyselin, että mikä mahtaa olla neuvo, jonka hän on minulta saanut ja joka kantaa läpi elämän. Hetken mietittyään hän tuumasi, että "Se, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää". Näinhän se tosiaan taitaa olla...


Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja etenkin omalle rakkaalle, parhaalle, ihastuttavalle, uutteralle, sinnikkäälle ja aina kannustavalle ÄIDILLENI ♥!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti