Perheen miespuolisista vanhempi oli päättänyt harmikseen potea flunssaa koko viikonlopun, joten pihahommat odottivat tällä kertaa vain tätä yhtä raatajaa. Pihassamme kasvaa iso vanha tammi ja sen vierellä pienempi vaahtera. Muuten kivoja pihan kaunistajia, mutta tässä lehtienpudousvaiheessa ne kyllä hoitavat hommansa turhankin kiitettävästi ;).
Sain perheemme nuoremmasta herrasta hiukan apua, kun hän käväisi lehtipuhaltimella puhaltamassa terassit ja vähän muutakin puhtaiksi. Alkuun jouduimme kyllä hiukan keskustelemaan tilanteesta, sillä ilmeisesti marraskuun hämy ei poikaa houkuttanut tälläkään kertaa pihahommiin. Hän sanoikin, että hänen mielestään piha olisi paljon hienompi, jos siihen jättäisi tuon "kullan sävyyn vivahtavan lehtikatteen pihaa kaunistamaan". Makuasia, mutta, tulihan hän lopulta avuksi, kun oikein houkutteli; Otti kaiken ilon irti hommasta ja siinä samalla päätti ilmeisesti puhaltaa äitinsäkin taivaan tuuliin. Sain siis vähän väliä osani lehtipuhaltimen ilmasuihkusta ja meillä oli oikeastaan ihan hauskaa (ainakin minun mielestäni) :D.
Lehtien ja muunkin pihamateriaalin kuskaamisessa olemme jo muutaman vuoden ajan käyttäneet Lidlistä ostettuja muovisäkkejä. Materiaali on todella kestävää pressun tapaista. Siinä on yläreunaan pujotettava vanne, joka pitää säkin avoimena ja lisäksi erilaisia kantokahvoja. Edelliset säkit kestivät yli 3 vuotta ja alkoivat olemaan melko rispaantuneet. Olinkin tosi tyytyväinen, kun bongasin alkusyksystä Lidlin tarjouskirjeestä vastaavia olevan jälleen myynnissä. Suosittelen :)! Toinen vaihtoehto on kerätä lehdet vaikka pressun päälle ja kasata pressun reunat yhteen samaan tapaan, kuin kulkurin (tai saduissa retkelle lähtijän) kepin nokkaan sidottavan nyssäkän reunat.
Lehdet tammen alta päätyivät enimmäkseen kellarin päälle, sillä sen takaosaan kaivataan hiukan lisää eristävää maakerrosta. Sinne ne saa maatua kaikessa rauhassa (rauhassa kirjaimellisesti, sillä nuo kovat tammenlehdet tarvitsevat yhden iäisyyden verran aikaa ennen mullakis muuttumistaan). Olin varmaan aika "ahertajamuurahaisen" näköinen, kun heivasin ison lehtisäkin selkään ja kyyryssä kuskasin sen sinne kellarin taakse. Ja tätä toistin varmaan lähes kymmenen kertaa.
Pienellä osalla lehtiä peittelin kaksi puista laatikkoa, joihin kokeeksi jätin jalohortensiat ja muratit talvehtimaan. Ainakaan murattien ei pitäisi selviytyä talvestamme, mutta laiskuuttani en niitä jaksanut alkaa uudelleen istuttelemaan pienempiin astioihin sisätalvetusta varten. Laitan päälle tässä myöhemmin vielä havuja ja sitten vain toivon parasta... Yläpihan lehdet ajelin keräävällä ruohonleikkurilla keräyssäkkiä vähän väliä tyhjentäen. Tämä lehtisilppu päätyi peräkärryyn odottelemaan palstalle kuskaamista.
Koko päivän uurastin haravoinnnin ja pihan muiden talvikuntoon tähtäävien toimien kanssa. En tiedä, kuinka monta sataa kyykkäysliikettä tein, sillä (tästä olen ylpeä) olin päättänyt ottaa haravoinnin ja lehtien säkkiin nostelun lihaskuntotreeninä; suoralla selällä vatsaa napaan päin vetäen kunnolla kyykkyyn ja ylös ja kyykkyyn ja ylös... (tänään on usean tunnin pihatreeni kyllä muistuttanut mukavana lihasjomotuksena pitkin päivää). Miesväki piti onneksi huolta taukoeväistä ja sain säännöllisesti kahvia ja purtavaa puuhastelun lomaan.
Seppelvarpu ihastutti puuhiani kauniilla syysvärityksellään ja lisäksi kellarin edestä silmiini pisti vielä pihan varmasti viimeisenä kukkimista odottava keltainen nuppu ja sen vieressä auki oleva kukkanen. Kuvan ottamisen jälkeen kosketin avonaista kukkaa varovasti sormella ja se pudotti saman tien kaikki hennosti kiinni olleet terälehdet. Talvi tekee tuloaan...
Ilta alkoi ensin hämärtyä ja sitten lopulta oli pakko lopettaa, kun en enää nähnyt yhtään mitään. Olin kuitenkin lopputulokseen oikein tyytyväinen (kunnes tulee seuraava puhuri, joka pöllyttää loput lehdet alas puista).
Go mamaa!! Olet kyllä ollut tajuttoman ahkera, arvostan! :) Ja tosi hyvältä näyttää piha, nyt ainakin edes sen pienen hetken ;)
VastaaPoistaVoi, kiitti Suvi kehuistasi <3! Nyt on niin jumppaantunut olo :). Ja onneksi sain sisälläkin hiukan ryhtiä huushollin pitoon aikaiseksi ja keittiö on pysynyt siistinä jo useamman päivän ;). Kyllä nuo miehetkin saan näköjään koulittua uusille ulottuvuuksille järjestyksen säilyttämisessä (ainakin hetkeksi)!
VastaaPoista