Taimet ovat nyt koulittuina isompiin kasvatusastioihin. Kouliminen tarkoittaa taimettuneiden kasvien siirtämistä omiin kasvuastioihinsa, joissa niillä on enemmän kasvutilaa juurille ravinteiden ja veden ottamista varten. Koulimista suositellaan tehtäväksi siinä vaiheessa, kun kasveihin on ilmestynyt ensimmäiset varsinaiset lehdet alun sirkkalehtien lisäksi. Koulitessa kannattaa olla tarkkana ja ottaa mukaan riittävän iso paakku multaa juurineen ja jos kasviin itsensä tarvitsee koskea, niin aina ehdottomasti lehteen; hento varsi ei kestä yhtään "likistelyä". Juuriakin kannattaa varoa tarkkaan, jotta kasvunlähtö sujuisi jatkossa mahdollisimman hyvin. Koulitessa istutan ainakin paprikat ja tomaatit mahdollisimman syvään siten, että vain hitunen vartta ja lehdet jäävät näkyviin. Näin kasvit tanakoituvat ja kasvattavat juuria myös mullan alle jäävään varteen.
Isompia purkkeja virittelin entiseen tapaan maitotölkeistä. Unohdin aloittaa tyhjien tölkkien keräämisen ajoissa (vaikka perheen miespuoliset niitä ihan kiitettävään tahtiin tuottavatkin) ja sen vuoksi jouduin hyödyntämään tölkeistä myös suuaukon puoleisen osan. Suuaukko vain kiinni ja yläosan painallus littiin ja teipillä hiukan kiinni, ettei suuaukosta muodostunut uusi pohja aukea kesken kasvukauden. Näin saa näppärästi yhdestä purkista kaksi astiaa. Maitotölkkeihin saa myös kirjoitettua vesitiiviillä tussilla kylkeen kasvin nimen; nimi on kasvatusajan mukavasti tallessa, eikä mene kasvit sekaisin. Tarkkaa merkitsemistä suosittelen ehdottomasti; aina kuvittelen muistavani, missä järjestyksessä mikäkin kasvaa ja kuitenkin lopulta kaikki on sekaisin.
Tein myös istutuspotteja sanomalehdestä. Jossain on myynnissä (Ruohonjuuri tai Hyötykasviyhdistys tms.) myös puisia potintekomuotteja, mutta sellaisen puutteessa käytin apuna pientä lasipulloa, jonka olen säilönyt itse asiassa puolukan survomista varten. Mielestäni näistä istutusastioista tuli oikein näppäriä, mutta jostain syystä niihin jo viikko sitten istuttamani siemenet eivät ole itäneet lainkaan. Sen vuoksi en vielä uskalla markkinoida tätä tyyliä enempää. Mutta ilmoittelen, jos itäminen vielä tapahtuu ja kyseessä onkin ollut tavallista hitaampi lajike.
Jos joku innostuu näistä siementen kanssa puuhaamisesta, niin olkaahan varuillanne; huomaatte pian, että kodissa kovin merkillisetkin paikat alkavat täyttyä esikasvatuksessa ja taimivaiheessa olevista purnukoista ja ne tavarat, jotka tavallisesti majailevat noissa paikoissa ovatkin sitten tiellä joka paikassa muualla. Esimerkkinä vallatuista paikoista on jääkaapin yläkaappi ja kylpyhuone, joissa on mukavan lämpimät idätysolosuhteet. Itämisen jälkeen ovat valtausvuorossa kaikki ikkunoiden edustat, joissa taimelle nousseet kasvit saavat mahdollisimman paljon valoa. Ja seuraavaksi on hankittava lisävalaistusta ja muuta härpäkettä viljelyksiä avittamaan ja siitä eteenpäin se onkin siten menoa ;).
Minulla on etelän puolen ikkunoissa viritelmät, joissa valkoiseksi maalatut laudanpätkät roikkuvat kettinkien varassa muodostaen riippuvat ikkunanlaudat (siipalle iso kiitos avusta, kun hän nämä minulle värkkäsi :)). Sohva estää normi-ikkunalaudat, joten nämä "leijailevat" versiot ovat varsin kätevät. Kasvilamput ovat myös siellä killumassa kattokoukuista ja jatkojohdot risteilevät siellä-täällä. Ei nyt mikään Strömsö -tason viritelmä, mutta toimii :D.
Myös ulkoeteinen on vallattu kasveille; siellä lämpötila on n. +15 ja valoa tulvii isoista ikkunoista. Tällä hetkellä siellä majailevat helmikuussa Plantagenista hankkimani sitruunapuu ja aiemmin kellarissa talvisäilössä ollut äitini oliivipuu. Pelkäsin tuon oliivipuun puolesta, sillä minulla ei ole hajuakaan, voiko sitä talvettaa kellarin pimeydessä. Nyt onneksi näyttää siltä, että se alkaa puskea uusia lehtiä ja on todennäköisesti selvinnyt hengissä. Ja entäs sitruunapuu! Se on niin kaunis valkoisine kukkineen. Kukkia on valtavasti ja kun ne aukeavat yksitellen, eteisen täyttää huumaavan voimakas, ihanan erikoinen makeahko tuoksu. Puussa oli valmiina kaksi ihan oikean kokoista isoa sitruunaa ja niistä toisen olen jo hyödyntänyt keittiössä. Sitruuna oli todella mehukas ja säilyi jääkaapissa nämä kolme viikkoa, vaikka olin siitä leikellyt palasia aina tarvittaessa (pesin sitruunan huolella ennen leikkelyä, kun en tiennyt, millä kaikella puuta on sumuteltu); kelmu vain leikkauskohdan päälle ja jääkaappiin. Mielestäni kaupasta ostetut sitruunat eivät ole olleet näin hyvin säilyviä ja mehukkaita. Ja onhan se aika hienoa poimia omia sitrushedelmiä :). Vaikka saattaa olla aika todennäköistä, että nämä valmiiksi puussa killuneet hedelmät jäävät sen ainoiksi. Sekään ei tosin haittaa, sillä puu on kaunis ihan tuollaisena kukkivana viherkasvinakin. Ja ainakin se viihtyy hyvin, sillä se on kasvattanut jo näin lyhyessä ajassa paljon uusia isoja lehtiä (huomattavasti kookkaampia, kuin aikaisemmat lehdet ovat olleet).
Jaahas, sitten tämän viikonlopun aiheeseen, josta otsikkokin kertoo; tomaattihulluuteen. Jotenkin onnistuin hiukan edes hillitsemään itseäni valitessani paprika- ja chililajikkeita, mutta tomaattien kohdalla menetin pelin totaalisesti. Niinpä eilen ja tänään olen istutellut mitä erilaisimpien tomaattien siemeniä: "Tigerella", "Maskotka", "Paola", "Heartbreaker", "Gardenberry", pitkulainen tomaatti "Andine Cornue", pihvitomaatti "Brandywine" ja japanilainen tomaatti "Pink Treat". En edes ollut tajunnut tilanneeni niin monia lajikkeita. Kesän kynnyksellä varmaan ihmettelen, että mihin ihmeeseen niitä sijoittelen; ei taida uusi kasvihuone riittää alkuunkaan...
Osan siemenistä istutin jo heti alkuun omiin purkkeihinsa kasvamaan, mutta suuri osa meni "yhteispurkkeihin" ja siten myöhemmin koulittavaksi. Purkit merkitsin tällä kertaa äidiltä oppimallani tavalla, eli kirjoitin nimet muovisiin kertakäyttöveitsiin vedenkestävällä tussilla ja tökkäsin veitsenvarret multaan. Aika näppärää, vaivatonta ja edullista :). Kiitti äidille vinkistä!
Tänään myös juotiin tyttären ja hänen avokkinsa kanssa kevään ensimmäiset kahvit kasvihuoneessa. Hiihtoretken päätteeksi kahvi maistui hyvältä auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta lämmittäen koko tilan niin, että jouduimme pitämään välillä oveakin auki. Hyvin siellä tarkeni istuskella ilman päällysvaatteita. Kasvihuonekausi onkin nyt virallisesti korkattu :).
Jälleen on edessä kasvuunlähdön odottelua. Sinä aikana voisinkin selailla siemenkuvastoa; hankinnassa olisi vielä ananaskirsikka, basilikat... Kurkun siemeniä minulla jo onkin ennestään. Eli mopo jatkaa menoaan...
Rentouttavaa iltaa teille kaikille; ajatukset jo kesässä, vaikka tänään vielä sivakoitiin suksilla. Ensi viikko onkin pelkkää lämpöaaltoa, mikäli ennusteisiin on uskominen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti