tiistai 19. toukokuuta 2015

Pihan näkymiä juuri tällä hetkellä

Ihana ilta-auringon paiste sai minut inspiroitumaan pihakierrokselle kameran kera. Ajattelin, että ehkä näistä kuvista saa jonkinlaista kuvaa siitä, millaisesta miljööstä teille kirjoittelen. Ja ehkä kuvien välityksellä pääsee myös rauhoittavaan tunnelmaan; vain vedensolina puuttuu ;). Kovin koleasta kevätsäästä riippumatta on pihalla jo ehtinyt tapahtua paljon. Osa kasveista on jo kukinnan loppusuoralla, kuten valkovuokot ja pikkunarsissit. Sinivuokoistakin on enää pelkät lehdet jäljellä.





Mutta mukavasti pukkaa uutta ilahduttajaa; tulppaaneja, kielon piippoja, mustikan kukkia, punaherukan kukkaterttuja... Toivottavasti nyt lämpenee ja pölytys onnistuu, sillä kukkien määrästä voisi päätellä olevan tulossa lupaava marjavuosi :). Jos ihmettelette alla olevan kuvan orjantappuran näköistä kasvia, niin se on seppelvarpu, joka muuttuu muutamassa viikossa kauniiksi maanpeittokasviksi lehtien hiukan kasvettua.


















Huomasin myös, miten isoksi on jo kasvanut pihakaivon kupeessa kököttävä varjoliljan tupsu. Grillikatoksen ikkunan alla kasvaa isän mökiltä siirretty maustekasvi lipstikka, joka käy mainiosti keittoihin ja esim. hauen maustamiseen. Maku on erittäin omaperäinen, mutta herkullinen. Itse grillikatoksen on vallannut köynnöshortensia. Hortensia ei vielä ole kukalla, mutta myöhemmin kukkiessaan se on kyllä kaunis, kuin valkoisiin pukeutunut kesämorsian. Pihapihlajan vartta pitkin kiipeilevä kiinanlaikkuköynnöskin jo availee lehtiään ja suklaakirsikka on täynnä kohta avautuvia nuppuja. Kauemmas tontin rajalle istutin viime kesänä alppiruusuja, jotka nyt avaavat kukkiaan, mutta kukkatertut ovat vielä kovin vaatimattomia. Ehkäpä kukoistus alkaa muutaman kesän kasvun jälkeen. Tässä kuvaryppäässä viimeisenä edustajana on pihan vaahtera. Sen lehdet ovat herkimmillään nyt alkukesästä ennenkuin kasvavat yhtään isommiksi. Seuraavan kerran vaahtera mielestäni kukoistaa vasta syysvärityksessä.















Kukkapenkissä komeilee sinisenä merenä pikkutalvio. Jättilaukka on taas yllättänyt kasvullaan; viime kesänä todella ihmettelin tätä kasvia, kun en muistanut, että olin istuttanut jättilaukan sipuleita. Lisäksi löytyy jotain pientä kivikkokasvia, jossa on hauskat taivaita kurkottelevat ohuenohuet kukkavarret. Keijunkukan lehdet ovat väritykseltään jotain syvän viininpunaisen ja ruosteenpunaisen väliltä. Tähänkin tulee myöhemmin pitkät ohuet kukkavarret ja pikkuiset herkät kukat.















Ja sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä on päivän kuva jättikurpitsasta, joka on jo kasvattanut ensimmäisen oikean lehden :)





2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Voi, kiitti Johanna! Tuli kyllä melkoinen kuvamaraton, kun en osannut päättää, mitä jättäisin pois ja pihalla on melkoinen lajikirjo ;)

      Poista