keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Auringonkeltainen maissi todellakin kasvaa Suomessa

Moni on kovasti ihmetellyt kertoessani kasvattavani maissia viljelypalstalla. Yleensä ihmetystä herättää jo se, että maissi ylipäätään kasvaa näillä leveysasteilla. Jo muutamana vuonna olen onnistunut saamaan kunnon maissisadon ja itse asiassa maissin kasvatus on todella helppoa. Tarvitaan vain hiukan tilaa ja runsaasti ravinteita sisältävää maata sekä auringon valoa ja lämpöä.



Maissi kasvatetaan maissinjyvistä, jotka on irroitettu tähkästä ja kuivattu. Olen kasvattanut maissit aina ostojyvistä ja lajikkeena sokerimaissi. Jonain vuonna voisi kokeilla kasvatuksessa myös oman tuotannon jyviä (onnistuisikohan?). On suorastaan ihme, että noista kuivista, kurppaisista jyvistä kasvaa komeita tähkiä tuottavia etelänmaalaisen oloisia kasveja :D.

Tässä hiukan ohjeita sen varalle, jos joku vaikka innostuisi kasvatuspuuhiin ensi keväänä. Olen istuttanut maissijyvät vähintään 10 cm halk. istutusastioihin (muoviruukut tai 1,5 l maitotölkeistä leikatut purnukat käyvät mainiosti). Tärkeää on, että maissi saa heti alkuun riittävästi ravinteita ja ettei taimia koulita tai istuteta muuten useampaan kertaan. Eli multaa saa olla heti reippanlaisesti ja minulla ainakin itäminen on lähtenyt hyvin alkuun kunnolla lannoitetussa kompostimullassa. Jyvä istutetaan muutaman sentin syvyyteen n. 2 viikkoa ennen ulosistutusta. Halutessaan voi laittaa 2 siementä / ruukku ja poistaa heikompi siemen tai sitten vain varata riittävästi ruukkuja (muutama jyvä jää aina itämättä). Itse laitan aina joka jyvän omaan ruukkuunsa, sillä en osaa millään päättää, kumman itäneistä kasveista poistaisin; haluaisin vain säästää ne kaikki ;). Kannattaa noudattaa myös aika ehdottomasti tuota kahden viikon esikasvatusaikaa. Mitä isommaksi taimi ehtii ennen ulos istuttamista, sitä hankalampaa on kasvuunlähtö. Useimpina vuosina esikasvatuksen on voinut aloittaa toukokuun puolenvälin tienoilla ja hoitaa ulos istutus kesäkuun alussa. Tänä vuonna ei tosin voinut mennä tällä aikataululla kylmyyden vuoksi. Kasvihuoneessa en ole maissia kasvattanut, joten siitä aikataulusta en osaa sanoa mitään. Olettaisin, että siinä tapauksessa pystyy olemaan paljon varhaisemmin liikkeellä.



Itse kasvatan maissia viljelypalstalla, mutta mikä tahansa aurinkoinen paikka, jossa on todella runsaasti ravinteita sisältävää multaa/kasvualustaa on passeli. Kompostimulta ja hevosenlanta tms. ovat oivia alustoja. Lisäksi kasvukaudella voi lisätä kasvien juurelle ruohosilppua, joka toimii sekä kosteutta pidättävän ja rikkaruohoja estävänä katteena, että luonnonmukaisena viherlannoitteena. Olen istuttanut kasvit samaan syyyteen, missä ne ovat olleet esikasvatuksen aikana (en tiedä, onko istutussyvyydellä merkitystä). Istutusvaiheessa kannattaa varoa juuria ja yrittää pitää esikasvatus"paakku" mahdollisimman ehjänä.

Maisseja ei kannata istuttaa riviin, sillä pölytys onnistuu parhaiten ryhmään istutetussa muodostelmassa. Esim. ympyrän tai neliön muotoon siten, että maissit ovat n. 45-50 cm etäisyydellä toisistaan. Siemenpusseissa sanotaan myös, ettei läheisyydessä olisi hyvä kasvattaa eri maissilajikkeita, sillä se saattaa heikentää satoa.



Kasvatuskauden aikana on tärkeää poistaa mahdolliset rikkaruohot ja huolehtia rittävästä kastelusta. Usein aivan kasvin juurelta kasvaa sivuversoja ja ne kannattaa poistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; sivuversojen kasvattaminen vie kasvilta voimaa ja heikentää pääsatoa (kuvassa nuo sivuversot näkyvät hyvin ja ne kannattaisi poistaa jo aikaisemmin). Sitten vain satoa odottamaan :). Kun kasvit ovat riittävän isoja, niihin ilmestyy latvaan hedekukkia ja varren sivuun tähkien alkuja. Tähkät paksuuntuvat melkoisesti ja tähkän päähän ilmestyy töyhtö, jossa on siimamaisia rihmoja, "partaa". Kun nämä rihmat alkavat ruskettua ja kuivua, voi alkaa tarkistelemaan, josko sato olisi korjuukunnossa. Usein tässä vaiheessa myös tähkän pää muuttuu suippomaisesta pyöreämmäksi. Tähkää ympäröiviä lehtiä voi varovasti raottaa ja tarkistaa, onko jyvät hyvin kehittyneet. Myös jyvää puristettaessa pitäisi tulla maitomaista (ei kirkasta) nestettä. Älä kuitenkaan poista lehtiä tähkän ympäriltä ennenkuin on sadonkorjuun aika.



Sadonkorjuussa en ole noudattanut mitään erityisiä ohjeita, vaan tehnyt vain siten, kuin minusta on ollut hyvä ja toimiva tapa. Eli riittävän terävä puukko tai vaikka oksaleikkurit ja sillä katkaisen tähkät läheltä tähkän tyviosaa. Jätän siihen hieman n. 1-2 cm tähkän vartta. Suojalehdet kannattaa jättää paikoilleen, jos ei pääse heti säilömään satoa. Itse olen perannut kaikki lehdet ja rihmat pois jo palstalla ja vienyt kotiin vain puhtaat maissintähkät. Varret ja lehdet silppuan kompostiin tai jätän katteeksi muille kasveille.




Tuoretta maissia voi syödä esim. lisukkeena tai salaatissa ihan sellaisenaan irrottamalla jyvät tähkästä terävällä veitsellä (tähkä pystyasentoon ja siitä sitten alaspäin nitkuttamalla). Sen, mitä ei heti tule syödyksi, on parasta pakastaa tai ainakin laittaa jääkaappiin (säilyy siellä muutaman päivän). Olen pussittanut  tähkät sellaisenaan kokonaisina sopivissa annoksissa pakastuspusseihin ja laittanut pakkaseen tulevia herkutteluhetkiä varten. Mitään esikeittelyjä ei tarvita. Kun on sitten maissin nautiskelun aika, kuumennan isossa kattilassa (pieneen kattilaan ne ei mahdu muuten, kuin valmiiksi pilkottuina) reilusti suolalla maustettua vettä ja laitan jäiset tähkät kiehuvaan veteen. Vaikka kiehuminen hetkeksi lakkaa, lasken kypsennysajan tuosta lisäämishetkestä. Keitän tähkiä n. 10 minuuttia (jos on isompi määrä, lisään keittoaikaan pari minuuttia). Vesi kaadetaan pois ja halutessaan voi tähkiä sivellä vielä voisulalla tai grillata hetken grillissä (yleensä meillä grilli on niin täynnä muuta paistettavaa, että olemme vain keittäneet maissit). Sitten vain tarjolle. Itse kasvatettu maissi maistuu uskomattoman makealta ja mehukkaalta :). Myös kaikki ruokavieraat ovat kehuneet näitä auringonkeltaisia tähkiä erittäin herkullisiksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti