Kurpitsanviljelijän kuulumisia

Nyt on sitten lomat lomittu ja palattu arkiseen aherrukseen. Lomalla tuli tehtyä pintaremonttia ja istutus- ym. puuhia ja aika kului, kuin siivillä. Olin kovasti siinä uskossa, että olin kirjoittanut tänne blogiini kurpitsankasvatuksen edistymisestä. Mutta vaikka kuinka selasin tuota "valtaisaa" blogiarkistoani, en löytänyt kirjoitusta. Olen siis kirjoittanut vain Jättikasviyhdistyksen foorumin kasvatuspäiväkirjaan. Nyt on epäilemättä korkea aika hoitaa asia kuntoon :).

Olen huomannut, että tämä parhaillaan meneillään oleva kesän ja syksyn taitekohta on edelleen melkoisen kiireistä aikaa palstaviljelijälle. Ensin on ollut kolea ja kostea kesä ja nyt sitten jo useamman viikon ajan pelkkää aurinkoa ja kuivuutta. Aurinkoinen sää on ihanteellista kasvulle, mutta kuivuus taas tietää kovasti kastelupuuhia. Eipähän tarvitse salilla käydä, kun tyhjentää useamman kerran viikossa 400 l vettä kastelukannuilla kahdesta saavista viljelyksille. Siihen kun vielä lisää kitkemistä ja muuta kyykistelyä, niin on jalka- ja pakaratreenikin hoidettu :).

Jättikurpitsan viljelyssä kesä on ollut haasteellinen ja olen oikeastaan ylpeä siitä, että olen onnistunut kasvattamaan ainakin jotakin. Ensin kasvu näytti todella vaatimattomalta, mutta nyt on kahden kurpitsakasvin kasvusto täyttänyt koko niille suunnitellun tilan (n. 1/2 aaria) ja on jo levinnyt sen ulkopuolellekin.

Kasvuston kaikki lehdet ovat todella kookkaita ja aiheuttavat ihmetystä muissakin palstaviljelijöissä. Laitoin kuvaan isot keittiösakset mukaan, niin siitä ehkä saa käsityksen lehtien todellisesta koosta.

Alkuun tosiaan kasvustoon ilmestyi tyttökukka, jossa on kukan alapuolella keltainen pallukka. Onneksi siihen sitten sopivasti kasvoi myös poikakukkia pölytysvaiheeseen. Tuo sulhaskukka kasvaa pidemmän varren päässä, eikä siinä ole minkäänlaista pallukkaa kukan alla.  Kun tyttökukka ja poikakukka ovat melkein avautumassa, ryhdytään pölytyspuuhiin. Tällainen itse pölyttäminen ei ole mitenkään tarpeen kehittyvän kurpitsan kannalta, mutta jos haluaa seuraavana vuonna kasvattaa jättikurpitsan omista siemenistä, on pölytys tehtävä itse suljetusti ristipölytyksen välttämiseksi. Muuten voi vaikka tavallinen halloween -kurpitsa pölyttää jättikurpitsan ja seuraavana vuonna kasvatettavat kurpitsat eivät kehitykään jäteiksi. Sulhaskukka sidotaan tai sen voi ottaa vaikka sisälle maljakkoon edellisenä päivänä odottamaan "siitostapahtumaa" (pölyttämistä). Tyttökukka jätetään tietty kasviin kiinni, sillä siihen kehittyy jatkossa se kurpitsa :). Tyttökukan voi joko sitoa kevyesti estämään liian aikaisen avautumisen tai sen päälle voi kehitellä harsosta tiiviin hupun, jonka sisällä kukka voi aueta kaikessa rauhassa.

Sitten vain aamuvarhaisella palstalle toimimaan "parittajana"; eli päästetään tyttökukkanen aukeamaan ja töpsytellään auenneella sulhaskandidaatilla tyttökukan emiä. Kuulostaa ehkä raadolliselta, mutta tämä on helpompaa, jos sulhaskukasta poistaa ensin kaikki terälehdet. Yhden, jostain syystä täysin epäonnistuneen pölytyksen (kurpitsanalun kasvu pysähtyi tennispallon kokoisena), jälkeen sain pölytettyä Elmeriin (olen nimennyt kasvini Eka Elmeriksi ja Toka Tonteriksi) yhden kukan ja samaan aikaan toinen tyttökukkanen pölyttyi itsestään.

Näistä tuo minun pölyttämäni kurpitsa pysäytti kasvun vajaan jalkapallon kokoisena ja siinä vaiheessa päädyin poistamaan sen ja säästämään sen toisen. Ajatuksena oli kasvattaa jätti ja kasvin voimavarat eivät riitä kahden jättikurpitsan kasvattamiseen. Tuo toinen Elmeri sitten jatkoi kasvuaan n. metrin ympärysmittaiseksi ja nyt sitten senkin kasvu pysähtyi. Siitä kehittyi lisäksi melkoisen kuhmurainen ja omaperäisen näköinen kurpitsa. Seuraavaksi varmaankin alan raivaamaan kyseisestä kasvista pois kaikki ylimääräiset kasvustot ja jätän tuon Elmerin ja vaikkapa yhden ihan pienen alun kasvamaan. Muuta keinoa ei taida olla, enkä oikein usko tuonkaan auttavan uudelleen kasvuunlähtöön :(.

No, onneksi minulla on se kakkoskasvi, eli Tonteri. Tonteriin pölyttyi itsestään todella kaunis hiukan soikean mallinen kurpitsa, joka on nyt ympärysmitaltaan kanta-napa -akselilla mitattuna 97 cm. Tämä kurpitsa on edelleen pinnaltaan kauniin kiiltävä ja pehmeä, joten uskon sen jatkavan vielä kasvua :D. Kuva alla on otettu Tonterista hiukan pienempänä. Olen nyt aloittanut kastelun lisäksi lannoittamaan kurpitsoita luonnonmukaisella tomaattilannokselta (sitä sattui löytymään nurkista). Toivottavasti kasvua nyt riittää reippaasti syyskuulle asti!

Molempien kurpitsojen alle olen nyt laittanut styrox -levyt ja päällä on kaksinkertainen harso pitämään uteliaat ja nälkäiset linnut ym. otukset poissa. Toistaiseksi tämä on toiminut hyvin. Tässä Tonteri hiukan isompana:

Tässä vielä tämän tilannepäivityksen lopuksi pari kuvaa viime kesältä, jolloin kompostissa kasvanut tavallinen halloween -kurpitsa kasvoi lähikuusen oksille asti :D. Tästä on hyvä jatkaa kohti luvattua ja kovin odotettua sadepäivää!