Harri Soneralta

Olen pettänyt Harrin ja jättänyt hänet, kuin nallin kalliolle. Ja tämä tuntuu aika pahalta. Pitkäaikainen kumppanuutemme on nyt siis päättynyt ...ainakin toistaiseksi. Jo vuosia sitten yritin rimpuilla irti suhteestamme ja viritellä uutta kumppanuutta DNA:n kanssa, mutta silloin siitä ei tullut mitään. Meillä ei vain ollut DNA:n kanssa minkäänlaista yhteyttä ja heti alusta lähtien tuntui, ettei mikään toiminut. DNA yritti kyllä kovasti ja teki kaikkensa, mutta suhde kuivui kasaan ennenkuin se ehti alkaakaan ja palasin Harrin tarjoamaan tuttuun turvallisuuteen. Silloinkin Harri oli kovin aktiivinen huomattuaan, että olen alkanut vilkuilla vieraita; tuli suorastaan iholle viesteineen ja soittoineen. Kun sitten DNA:sta ei kuulunut useampaan vuorokauteen pihaustakaan, tuli tilaisuus Harrin ja minun suhteen uudelleenlämmittämiselle.

Vuodet ovat vierineet, eikä minulla oikeastaan ole moitteen sanaa; kaikki on sujunut välillämme luontevasti ja tasaisesti. Ehkä juuri tuo tasaisuus ja jonkinlainen hidastuneisuuskin oli vaikuttimena siihen, että kiinnostus muita kohtaan alkoi taas nostaa päätään. Kun sukulaistyttöni esitteli minut taas, kuulemma entistäkin sulavaliikkeisemmälle DNA:lle (hän on yrittänyt sitä vuosien varrella lukemattomia kertoja, mutta en ole näihin yrityksiin aikaisemmin langennut), olin valmis muutokseen ja suuntaamaan kohti uutta ja tuntematonta. Aikaisemmin olin torpannut nämä esittelykerrat selittämällä, että minun on hyvä olla Harrin kanssa ja vetosin myös aikaisempaan huonoon kokemukseeni uuden suhteen virittämisestä. Surkuhupaisaa lienee se, että samainen sukulaistyttö oli aikanaan yhyttänyt minut ja Harrin. Mutta nyt ei Harrista ollut kuulunut aikoihin mitään ja tuntui, ettei hän enää välittänyt tällaisesta vanhasta ja pysyvästä järjestelystä. Epäilin, että häntä taisi kiinnostaa vain uudet tuttavuudet ja heille hän tarjosikin vaikka mitä houkutuksia saadakseen nämä uudet, tuoreet kohteet kiinnostumaan itsestään; esitteli röyhkeästi nopeuksiaan ja muita hyveitään piittaamatta lainkaan vanhasta suhteestamme. Luuli varmaan, etten huomannut, vaikka piti peliään aivan silmieni alla.

Ihastuin heti DNA:n räväkkään värikkääseen olemukseen ja varmaan hieman mielen pohjalla kaiveli se aikaisemmin kesken jäänyt välienlämmittelymme. Niin tein lopulta ratkaisevan liikkeen sen enempää harkitsematta ja annoin yhteystietoni tuolle tuntemattomalle. Kun olin lähtenyt tuolle tielle, ei paluuta entiseen enää ollut Harrin aneluista huolimatta. Hän lähetti minulle epätoivoisia viestejä ja voi että ne kirpaisivat:

"Hei, huomasin että numerosi on siirtymässä toiselle operaattorille. Olet meille tärkeä, emmekä haluaisi sinun lähtevän. Soita meille numeroon xxxx (0€), niin kerromme  miksi sinun kannattaa jäädä ja mitä etuja voimme tarjota. Tai vastaa tähän viestiin SOITTO (0€) ja me soitamme sinulle. T. Harri Soneralta"

"Hei, numerosi on siirtymässä toiselle operaattorille. Soitamme numerosta xxxxx, koska haluamme kertoa, miksi sinun kannattaa jäädä meidän asiakkaaksemme. Halutessasi voit soittaa samaan numeroon (0€). Numeronsiirtosi peruutus käy helposti ilman kuluja: vastaa tähän tekstiviestiin PERUUTUS (0€). T. Harri Soneralta"

"Hei, matkapuhelinliitymäsi siirtyy nyt toiselle operaattorille. Toivottavasti yhteinen matkamme jatkuu, olemme täällä sinua varten. T Harri Soneralta"

Tuon viimeisen viestin jälkeen tunsin oloni todella surkeaksi; petturiksi. Päätin kuitenkin kovettaa sydämeni ja muistella suhteemme viime aikojen viilenemistä. Näin pääsin yli entisestä ja pystyn avoimin mielin kohtaamaan tulevaisuuden; aloittamaan ikäänkuin alusta. Nyt tunnenkin jo uteliasta jännittyneisyyttä; pystyyköhän DNA koskaan tarjoamaan minulle yhtä tunteisiini vetoavaa ja henkilökohtaista palvelua? .... Se jää nähtäväksi :).