Sipulit komeassa? kasvussa ja muita istuttamiskuulumisia

Viime kuussa istuttamani kolme jättisipulin taimea ovat kasvaneet jo pituutta todella hienosti :). Mutta kovin vankkoja ne eivät edelleenkään näytä olevan ja nuokkuvat istutusastiana toimivien maitotölkien reunojen yli. Uskon kuitenkin vahvasti tulevaan ja noiden hentojen varsien vankistumiseen. Sitä kyllä epäilen vahvasti, että niistä mitään oikeita sipuleja kasvaisi, mutta ehkä ainakin varret voi hyödyntää ruoanvalmistuksessa. Sipuli lähtee siemenestä kasvuun melko hauskalla tavalla; alkuun se tunkee mullasta kaksinkerroin taittuneena ja tuo taitos aukeaa vasta, kun pituutta on tullut tarpeeksi, eli useampi sentti. Varmaan se on yksi syy, miksi siementä ei saa istuttaa liian syvään. Tässä on kuvia tuosta alkuunlähtövaiheesta ja lisäksi tänään otettuja venyneiden varsien kuvia.

Istuttelin lauantaina 12.3. lisää siemeniä. Oikein sormet syyhysivät päästä multapusseihin ja muihin istutustarpeisiin käsiksi. Istuttaminen on hauskaa ja rentouttavaa puuhaa ja sen jälkeen alkaakin jännittävä odotus; mitkä siemenet lähtevät kasvuun milläkin aikataululla. Yleensä ohjeet istuttamiseen, eli aikataulu, istutussyvyys, istutuslämpötila ym. löytyvät siemenpusseista ja lisäohjeita löytyy helposti netistä, kirjoista tai lehdistä etsimällä. Uutta, ja hiukan hulluakin on näiden jättikasvisten parissa puuhastelu. Tätä kuvastaa hyvin se, että isäni sanoi minulle, ettet voi olla tosissasi, kun kerroin esikasvattavani mm. porkkanoita ja lanttuja yksittäisistä siemenistä maitotölkkiin istuttaen :D.

Lehtisellerin siemenet olivat niin pikkuruisen pieniä, että päätin jättikasvisyhdistyksen foorumilta löydetyn ohjeen mukaan leikata siemenpussin kolme sivua auki ja tämän jälkeen levitin pussin kuten avaisin lehden sivut. Olin kastellut valmiiksi talouspaperia ja painelin avatun pussin siemenineen päivineen tuohon paperiin. Siitä valkoiselta alustalta siemenet erottuivat hyvin ja paperin kostean pinnan vuoksi ne eivät päässeet karkaamaan mihinkään. Poimin siemenet yksitellen paperilta kätevään istutusastiaan. Tuo istutusastia perustuu siihen, että siinä saa kasvatettua kerralla monta pikkuruista yksitellen istutettua siementä ja siitä ne voi myöhemin siirtää isompiin ruukkuihin. Astiassa on mekanismi, millä pienet taimet saa nostettua paakkuineeen ja siten siirrettyä melko turvallisesti hentoa kasvia rikkomatta. Siementen päälle ripotin ohuen kerroksen vermikuliittiia, joka auttaa kosteustasapainon ylläpitämisessä.

Saas nähdä, mitä tästä tulee ja mihin tästä päädytään, jos jättikasvikset lähtevät kasvuun. Porkkanakin kaipaa kuulemma noin metrin alan / porkkana :D! Tuleepahan palsta täyteen kummajaisia.

Maitotölkkeihin istuttaessa leikkaan ensin tölkeistä yläreunan pois ja pohjan kulmista pienet palat myös. Näin mahdollinen liika vesi pääsee poistumaan tölkistä, eikä kasvit mätäne tai juuret tukehdu kosteuteen. Tomaatteihin jätin tölkin yläosaan jonkin verran enemmän mullatonta tilaa, niin saan varret tarvittaessa mullattua. Porkkanat taas istutin melkein täyteen tölkkiin, sillä siinä on tärkeää, että on riittävästi tilaa pitkälle juurelle. Ja porkkanoita ei siis yleensä esikasvateta, vaan se liittyy pelkästään näihin jättikasviksiin. Maitotölkeistä saa myös leikattua käteviä nimikylttejä taimiastioihin, niin muistaa, mitä on mihinkin istuttanut. Lopuksi kastelin mullat kevyesti sumutinpullolla (Kodin Terrasta ostin sellaisen painesumutinpullon, jolla saa kasteltua isommankin määrän hienolla sumutuksella, eikä käsi väsy samaan tapaan, kuin tavallisella sumutinpullolla suihkiessa). Jokaisen istutusastian päälle laitoin vielä kuin pisteeksi iin päälle hupun pussista, johon olin tehnyt ilmareikiä. Näin saan säilytettyä tulevan taimen ympärillä kostean trooppismaisen ilmaston ja estettyä mullan kuivahtamisen.

Ja loppuhuipennuksena sain kuulla äidiltäni tiedon, että saan tänäkin vuonna nauttia hänen istuttamista ja alkuun kasvattamista tomaatin taimista; hän on istuttanut niitä huikeat 60 ja kuulemma muutama siemen on vielä istuttamista odottelemassa; ihana viherpeukaloinen äiti minulla <3!