sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Melontaa puuskaisessa tuulessa Tuusulanjärvellä

Yksi minulle rakkaimmista ulkoilmaharrastuksista on melonta, jonka aloitimme yhdessä Heikin ja Mikon kanssa muutama vuosi sitten. Heikin veli, Timo, oli aivan hurahtanut hommaan ja sai meidätkin koukutettua :D. Melonta on siitä jännä laji, että sitä voi harrastaa liikuntamielessä tai sitten ihan vain luonnon ihastelu- ja mökkiläisten tirkistelymielessä :). Itse mökkiläisistä en niinkään välitä, mutta kauniita pihoja ja luontoa on mukava katsella. Meloessa pääsee myös lähelle erilaisia vesilintuja ja muita rannan tuntumassa liikuskelevia eläimiä. Jokimelonnassa on kiva testailla kääntymistaitoja ja taasen merellä tai järvellä sitä liikuntapuolta tai aallokossa selviytymistä. Melonnasta kerron myöhemmin lisääkin, mutta halusin nyt jakaa kanssanne tämän päivän fiilikset. Päätimme aloittaa tämän kesän melonnat Tuusulanjärvellä ja heti melko haasteellisessa säässä. Tuulen oli luvattu puhaltavan puuskissa jopa 20 m / s. Aurinko paistoi ilahduttavasti, mutta tuulenpuuskat olivat kyllä luvatulla tasolla. Koska nyt meloimme tälle kesälle ensimmäistä kertaa, päätimme pysytellä tuulenpuuskien vuoksi järven pohjoispäädyssä.



Alkuun haimme kajakit Tuusmelojien majalta ja sitten vain matkaan. Ensin kyllä hiukan hirvitti, kun viime kerrasta oli sen verran pidempi aika. Nopeasti kuitenkin kajakki alkoi tuntua osalta omaa kroppaa ja silloin hallinnan tunnekin palasi :). Tuuli puhalsi lähinnä lounaasta, joten menomatka pohjoisen suuntaan sujui, kuin leikiten; välillä keskemmällä järveä pääsi oikein aallon päälle "plaaniin" ja vauhti oli todella joutuisaa. Itse tosin tykkään enemmän meloa vasta-aallokkoon, sillä silloin jotenkin kajakki tuntuu olevan paremmin hallinnassa ja ohjailtavissa.

Järvenpäässä päätimme jättää suunnittelemamme jäätelökioskivierailun väliin, sillä suihkulähde pumppasi voimalla vettä juuri parhaaseen rantautumiskohtaan. Meloimme sitten uimarannalle ja joimme eväskahvit kaikessa rauhassa rannan tuntuman nurmikkoalueella. Ranta oli autio yhtä kesätyöntekijää lukuunottamatta. Työtä tekevällä nuorella oli aika leppoisat oltavat, kun ei ollut rannalla edes roskia kerättäväksi :) (hyvä niin).






Pois lähtiessä rannalle tepasteli kolmen "mummelin" ryhmittymä ja he katsoivat lähtötouhujani huolestuneen näköisinä. Juuri, kun olin nousemassa kajakkiin, yksi tädeistä huusi minulle vastatuuleen kovalla äänellä, että "kajakissasi saisi olla renkaat alla, niin voisit lykkiä sillä turvallisesti tietä pitkin takaisin sinne, mistä olet tänne tullut". Vastailin jotain tyyliin, että "kyllä tämä tästä". Onneksi pääsin matkaan kunniakkaasti aallokosta huolimatta. Olisi ollut hiukan noloa kaataa venhonen heti siinä rannan tuntumassa mummelien silmien edessä ;).



Kaiken kaikkiaan mukava reissu ja oli kiva päästä koettelemaan melontataitoja ja -oppeja. Tarkoitus onkin nyt käydä tiuhaan melomassa ja kerätä kokemusta elokuulle suunnittelemaamme Perämeren melontareissua varten. Nyt on sitten takana tämän kesän ensimmäinen lomaviikko ja huomenna on tarkoitus palata kolmeksi viikoksi töiden pariin. Vaihtelu virkistää ;).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti