Melontareissu Laajalahdella; aurinkoa ja sankkaa sumua

Juhannusviikonlopun päätteeksi päätimme tehdä melontareissun Espoon Laajalahdelle. Viikko sitten päädyimme ostamaan minulle jo kauan suunnitelmissa olleen oman kajakin Welhonpesästä (welhonpesa.fi) ja oli aika mukava päästä sitä testailemaan :). Päiväksi oli luvattu erittäin lämmintä ja aurinkoista keliä ja kohde valittiin sen mukaan; miellyttävää aurinkoista merimelontaa suojaisalla lahdella oli luvassa.

Lähtöpaikaksi valitsimme Laajalahden Merenkävijöiden venesataman Villa Elfvikin läheltä, Ruukinrannantie 27. Siihen sai auton hyvin parkkiin ja oli oikeastaan useampikin kajakille sopiva vesillelaskupaikka.

Kun saimme kajakit rantaan ja katsoimme merelle, siellä näytti varsin kummalliselta; aurinko paistoi, mutta sitten veden yllä kiisi savun näköinen sumumuodostuma, joka näytti sitä, kuin aivan vedenpinnan yläpuolella olisi ollut tihkusadetta. Sumu lähestyi todella nopeasti, mutta lähdimme siitä huolimatta rohkeasti vesille. Aurinko kuitenkin paistoi edelleen ja sumu näytti vain paikallisilta möhkäleiltä. Kaislikon tuntumassa teimme kajakeistamme lautan ja Heikki vielä sääti jalkatukia. Sen jälkeen suuntasimme Gallen Kallelan museon ohi Munkkiniemen rantoja pitkin kaakkoon kohti Kalastajatorpan hotellia. Torpanrannassa näytti olevan paljon ihmisiä nauttimassa auringosta ja lämmöstä ja muutenkin ulkoilijoita ja uimareita näkyi ihan kiitettävästi.

Kuten kuvista näkyy, sää vaihteli todella nopeasti. Kuvat on lisätty tähän ottamisjärjestyksessä ja niistä vaihtelun oikeastaan huomaa selvästi. Kuusisaarensalmen kautta suuntasimme Seurasaaren sillan (kuvassa ylempänä) alta saaren itärannalle ja meloimme sitä kautta Seurasaaren eteläkärkeen. Tässä alla on kuvia Seurasaaren itäpuolelta, josta näkyi Länsiväylän sillalle asti. Ensimmäisessä kuvassa vasemmassa reunassa heti rakennusten jälkeen näkee hyvin tuon sillan alun ja kuinka koko pitkä loppusilta katoaa sumuun.

Päätimme pitää evästauon Seurasaaressa ja samalla hiukan katsoa karttaa ja GPS:ää, sillä sumu sakeni koko ajan ja jouduimme hiukan arpomaan tulevaa melontasuuntaa. Kaikki saaret ja muu oli kadonnut sumuun. Kuvat alla on kaikki otettu saman puolentunnin evästauon aikana. Edelleen saimme nauttia vuoronperään sekä auringosta, että usvasta :).

 

 

Seurasaaresta otimme suunnan kohti Mustasaarta ja meloimme sieltä pienen sillan ali Länsiväylän varrelle. Sieltä suuntasimme pohjoiseen Keilaniemen ohi kohti Otaniemeä. Otaniemen kärjen jälkeen jätimme vasemmalle Maarinlahden luonnonsuojelualueen ja sieltä sitten häämöttikin jo lähtösatama.

Kaikenkaikkiaan reissu kesti 3 h 15 min., josta meloimme 2 h 45 min. Matkaa kertyi 14 km ja retki oli kyllä äärimmäisen mielenkiintoinen ja epätodellisenkin tuntuinen säävaihteluiden vuoksi. Suosittelen tuota reittiä lämpimästi kaikille; aallokko ei pääse tuulisemmallakaan säällä yltymään kovin kovaksi lahdensopukassa, jonka Länsiväylä erottaa avoimemmasta merestä. Samalla pääsee tarkkailemaan rannan puolelta todella hienoja taloja ja veneitä ja näkee liikennettä ja ulkoilijoita. Toisaalta reitillä törmää myös eri lintulajeihin ja lisäksi sen varrelta löytyy luonnon rauhaa. Me näimme joutsenia poikueineen, eri sorsalajeja, lokkeja, valkoposkihanhia, meriharakan ja paljon lintulajeja, joita en tunnistanut. Kaikki nämä mahtui samaan pakettiin vajaassa kolmessa tunnissa :D.